NiinaHietalahti Peruna on uusi nokia!

Kotitalousvähennys - halutaanko työllistää vai valvoa?

Kotitalousvähennys on siitä erinomainen työkalu, että sen avulla voidaan lisätä kotimaisen kysynnän kasvun kautta työllisyyttä - kannustaa kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, joita on totuttu tekemään itse. Myös pimeän työvoiman käytön vähentäminen on kotitalousvähennyksen tärkeä tavoite. Kotitalousvähennyksen piiriin ovat kuuluneet asunnossa tehtävät työt; mm. siivous, lastenhoitotyö ja kodin remontointityöt. Tämä rajaus on haluttu tehdä, sillä on koettu, että muutoin kotitalouksien teettämän työn hallittavuus ja seuranta olisi liian hankalaa.

Olisiko seuranta todella liian hankalaa tai pitäisikö valvonta-ajattelusta luopua kokonaan? Olisiko viisaampaa, että yhteiskunta kannustaisi kotitalouksia teettämään mitä tahansa työtä? Ei sillä taida olla verottajan kannalta merkitystä onko työ  pihasaunan teettämistä tai vanhan sohvan verhoilua, kotitalouksien muutoista puhumattakaan. Se että muutot eivät kuulu kotitalousvähennyksen piiriin on erikoista. Kantoavun palkkaaminen olisi itsestäänselvää kotitalouteen kohdistuvaa ostopalvelua, jonka uskoisi kuuluvan vähennysoikeuden piiriin, mutta näin ei olekaan.

Selvittelin asiaa tarkemmin ja sain tietää, että Suomessa tehdään vuosittain n. 400.000 kotimuuttoa. Suomen Muuttopalveluyritysten jäsenten arvion mukaan ostopalveluina näistä muutoista tehdään n. 15% eli n. 60.000 muuttoa. Valtaosa muutoista hoidetaan edelleen talkootyönä tai palkkio maksetaan pimeänä. V. 2013 muuttopalveluyritysten jäsenet työllistivät n. 1.000 henkeä. Näistä työntekijöistä n. puolet työllistyy kotimuutoissa, loput yritysmuutoissa. Jäsenyritysten lisäksi Suomessa toimii lukuisia järjestäytymättömiä muuttofirmoja, joiden asiakasmääristä ei ole tietoa.

Jos muuttopalvelut liitettäisiin kotitalousvähennyksen piiriin todennäköisesti laillisten veroa ja työehtosopimusten mukaista palkkaa maksavien yritysten käyttö lisääntyisi. Lisäksi voitaisiin palkata työvoimaa, joka on muutoin vaikeasti työllistyvää. Myös opiskelijat tai ekstratyötä haluavat hyötyisivät lisääntyvistä muuttoalan työpaikoista.

Tällä hallituskaudella kotitalousvähennyksen määrää on supistettu niin, että maksimivähennys on 2400€/hlö. Aikaisemmin vähennys oli 3000€/hlö. Nyt keskusta on ehdottanut, että kotitalousvähennyksen määrä tuplattaisiin yksinasuvilla ja että vähennys laajennettaisiin koskemaan vanhusten terveyspalveluita. Hyvä suunta, mutta ei riittävä. Lähtisinkin laajentamaan kotitalousvähennystä niin, että kotitaloudet alkaisivat käyttää palveluita huomattavasti nykyistä enemmän.

Lisäksi ottaisin mallia rakkaasta Ruotsista, missä käytäntönä on, että verovelvollinen palvelun ostaja saa suoraan ennakollisen vähennyksen laskun maksaessaan ja palvelun toimittaja ts. yritys tekee tehdystä työstä ilmoituksen ja saa verottajalta vähennyksen osuuden. Edellyttää verottajalta ripeyttä käsittelyajoissa, ettei yrityksen tarvitse toimia verottajalle pankkina.

Saadakseen jotain tulee voida luopua jostain muusta ja nyt olisi hyvä hetki miettiä asunnon myyntivoiton verovapaudesta luopumista. Olisi mielekkäämpää kannustaa ostopalveluiden käyttöön verovähennysoikeuden kautta ja lisätä työllisyyttä kuin ylläpitää käytäntöä, missä ansiottomalla arvonnousulla saavutettua tuloa ei veroteta. Verovapauden sivuvaikutuksena voidaan pitää asuntojen hintojen nousua.

Taulukossa verohallinnon listaamia työsuoritteita, jotka oikeuttavat tai eivät oikeuta vähennykseen. Melko sekavaa.

Screen Shot 2015-03-26 at 17.09.04

Lisätietoa:

http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Kotitalousvahennys

http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Kotitalousvahennys/Taulukko_kysytyimmista_kotitalousvahenny(9231)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Kalevi Wahrman

Kotitalousvähennys tehdään veroista ei tuloista. Alle 80 000 tuhatta euroa vuodessa ansaitseva ei voi vähennystä hyödyntää koska ei ole sellaisia veroja josta vähennyksen voi tehdä. Vähennys ei siis koske eläkeläismummoa joka saa vain kansaneläkettä ja joka tarvitsee kotiapua tai mökkinsa remonttiapua. Kansaneläkettä saavia on yli 600 000 eläkeläistä.

ulf fallenius

Tämä Ruotsin malli on ainut oikea jos meinataan näiltä yrityksistä saada veromaksut pois,meinaa se vasta ongelma on ollut.

Toimituksen poiminnat